Armaksella on asiaa; Tapahtui juhannuksena

Sarasteen lapset lähtivät juhannuksen viettoon kotilomille ja minä suuntasin keskikesän juhlintaan olkihattuisen miehen luokse. Minun ja olkihattumiehen juhannus sai uuden käänteen, kun pihaan pyyhälsi kaksi upeaa leidiä ja ette voi uskoa kuinka hyvälle karvaisempi tuoksui. Poikamies soluni menivät aivan sekaisin ja yritinkin koko juhannuksen tehdä vaikutusta Raisaksi kutsuttuun neitokaiseen, mutta ilmeisesti jokin meni vikaan, kun sainkin Raisalta vain hammaskaluston esittelyä enkä puhu nyt todellakaan hammashymystä...

Päätinkin siitä sitten oma-aloitteisesti lähteä hakemaan vertaistukea naapurin Moskulta, joka sattumoisin on myös yksinäinen poikamies. Olin niin innoissani uudesta hatka ideasta, että siinä juoksunarun säppikin katkesi lähtö hötäkässä. Hatkareissu jäi kuitenkin lyhyeen, kun olkihattumies saapui paikalle mutisten jotain YPR:stä ja LVR:stä, jos en heti palaudu takaisin lomapaikkaan. Päätin lähteä olkihattumiehen mukana takaisin lomapaikkaan lauhkeana kuin lammas kehittelemään uusia suunnitelmia.

Seuraavana päivänä päätin muitta mutkitta painella tuuletusikkunasta pihalle, mutta hatkareissu jäi vielä lyhyempään kuin eilen, sillä hahmotin kokoni väärin ikkunaan nähden. Olen aivan liian iso... Nyt taidan alkaa käsittää mitä, se sellainen hahmotushäiriö oikein tarkoittaa.

Johan tuo Raisan riiaus ja hatka yritykset vei kaikki voimat, joten päätin etsiä itselleni mukavan makuupaikan. Olkihattumies oli sopivasti saanut siivottua erään huoneen vieras käyttöön, mutta oli selkeästi unohtanut hommat kesken, sillä käynti huoneeseen oli estetty valtaisella tavara kasalla ja hellalla. Kummastelin asiaa hetken ja mietin miksi ihmeessä sisäänkäynti oli tukittu, sillä minähän se vieras olin, mutta tartuin sitten tuumasta toimeen ja autoin olkihattumiestä tuuppaamalla tavarat oven edestä pois. Tämän tehtyäni olin niin uupunut ja kuulin sängyn kutsuvan minua nukkumaan, joten hyppäsin sinne ja heittäydyin selälleni kuorsaamaan. Jonkin ajan kuluttua heräsin olkihattumiehen tomeraan ääneen, joka sanoi ettei kyseiseen huoneeseen saa mennä ilman ohjaajaa ja ettenkö muista ollenkaan yhdessä sovittuja sääntöjä. Siitä sitten raahauduin uupuneena tuhisten sohvalle nukkumaan miettien, että mistä ihmeen säännöistä olkihattumies hupattaa, kun Sarasteen kissathan söivät seinällä olleen sääntölistan...?

Seuraavana päivänä palasin Sarasteelle lomiltani ja ette voi uskoa kuka minua odotti ovella...